Hyvä elämä on arvokasta — ja siksi kannattaa liikkua
Mikä motivoi sinua liikkumaan arjessa? Jos se on faktatieto ja liikunnan vaikutus terveyteen myös pitkällä aikavälillä, kannattaa lukea tämä.
Kuuntelin hiljattain mielenkiintoisen puheohjelman BBC:ltä, jossa lähdettiin selvittämään, millaisella minimivaivalla voidaan ylläpitää, ja millaisella taas edistää, hyvää terveyttä. Ei niin yllättäen kävi ilmi, että vastaus tähän kysymykseen on paljon riippuvainen siitä, kuka kysyy.
Poimin muutamia mielestäni kiinnostavia pointteja tähän alle.
Yleisistä liikuntasuosituksista kannattaa olla tietoinen.
Nykyinen suositus on aikuisille 150min reipasta liikuntaa viikossa terveyden ylläpitoon, tai 75 min rasittavaa liikuntaa kunnon kohotukseen. Lisäksi suositellaan lihaskunnon ja liikkeen hallinnan harjoittelua ainakin kahdesti viikossa. Nämä suositukset voivat olla monelle luotaantyöntäviä tai tuntua kaukaisilta omasta nykytilanteesta katsottuna. Silloin tärkeämpää on johdonmukaisuus pienissä valinnoissa: arkiliikunnassa, mielekkäässä tekemisessä ja harrastamisessa.
Tavoitteiden asettaminen voi ajaa eteenpäin tai suohon.
Tavoitteellisuudessakin voi harjoittaa malttia. Se, mikä on sinulle hyvä tavoite riippuu tilanteestasi. Jos teet etätöitä ja vapaa-aika menee enimmäkseen sohvalla tai koneella istuen, voi olla hyödyllistä asettaa esim. joku askeltavoite, vaikka 2000. Liikuntaan voi varata lyhyempiä aikoja päivittäin. Tämä jo voi olla merkittävä muutos liikkumattomuuteen.
Kuitenkin, harjoittelun laadulla on merkitystä terveyden kannalta.
Keskiraskas ja raskas liikunta vaikuttaa merkittävästi sydämen ja verisuonten terveyteen. Jos liikuntasuoritukset ovat kestoltaan lyhyempiä, olisi hyödyllistä kasvattaa niiden intensiteettiä. Kuitenkin myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Se voi mm. alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja.
Liikunta vaikuttaa myös aivojen ja mielen terveyteen. Vaikka näitä ei pidäkään lukea yksinään liikunnan ansioksi, on sen osa kokonaisuudessa kiistämätön.
Liikkumisen ei tarvitse olla pelkästään urheilua! Liikkua voi monella tavalla esim. tapaamalla ihmisiä erilaisissa paikoissa, myös ”ei-liikunnallisia” asioita tehden. Sosiaalisella kanssakäymisellä on meihin iso vaikutus, ks. edellinen kohta.
Unesta ja levosta ei kannata nipistää aikaa liikunnan lisäämiseksi. Nykyinen suositus huomioikin entistä enemmän myös unen liikkumisen rinnalla.
Yksinkertaisia ja nopeita vastauksia ei tässäkään ole.
Liikunta ei ole ainoastaan fyysiselle terveydelle tärkeää, vaan sen vaikutukset ulottuvat pitkälle mielenterveyteen, arjen onnellisuuden kokemuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, resilienssiin, aivoterveyteen ja niin moneen muuhun asiaan. Olennaista olisi tunnistaa, miten voidaan saavuttaa pysyvämpi muutos juuri liikkumattomuuteen erilaisille ja eri tilanteissa oleville ihmisille.
Kuitenkin: kaikille on hyötyä liikunnan lisäämisestä.
Muutenkin toivoisin, että liikunta saataisiin takaisin meidän tavan ihmisten arkeen, ja että päästäisiin kauemmas tietynlaisten kehojen palvonnasta. Fitness-kisoilla, kehonrakennuksella tai huippu-urheilijan fysiikalla ei ole paljoa tekemistä kovin monenkaan meidän arjen kanssa. Vaikka ehdottomasti saa olla! Tarkoitan, että näistä ei ole välttämättä juuri sinulle mitään hyötyä, jos tavoitteesi on mikä tahansa muu. Silti näen vahvasti somessa ja liikunta-alalla viestiä, joka enemmän lannistaa kuin kannustaa liikkumaan omaksi iloksi.
Hyvä ja terveenä eletty elämä on arvokasta sellaisenaan.
♡: Hanna
Lähteinä:
